Monet organisaatiot tutkivat, käynnistävät tai edistävät mukaansatempaavien kokemusten ja ratkaisujen integrointia päivittäisiin työnkulkuihinsa ja putkistoonsa. Tämä aihe nousee usein esille keskusteluissa asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa.
Keskustelujen virtaviivaistamiseksi ja sekaannusten, ajan ja kustannusten minimoimiseksi olemme koonneet kattavat ohjeet, joiden avulla hahmotellaan parhaita käytäntöjä organisaatioille, jotka uskaltavat tähän maastoon.
Perehdymme neljään päävaiheeseen, joka tunnetaan nimellä 4D-lähestymistapa, ja tarkastelemme kunkin vaiheen tavoitteita, keskeisiä sidosryhmiä, odotettuja tuloksia sekä yhteisiä haasteita.
Muodostamalla koko prosessin tutkimisen, sitoutumisen ja oppimisen seikkailuksi osallistujat ovat todennäköisemmin aktiivisesti mukana, mikä johtaa parempaan menestykseen ja tuloksiin verrattuna siihen, että sitä lähestytään pelkkänä teknisenä harjoituksena.
Kun olet tutustunut oppaaseen, huomaat, että uusia teknologioita käyttävät projektit noudattavat perinteisiä ohjelmistokehitysprosesseja samankaltaisesti, joko vesiputouksilla tai ketterillä menetelmillä (yleensä jälkimmäinen). Samoin he kohtaavat vertailukelpoisia prosesseja ja haasteita.
Löytövaihe: perustan luominen
Löytämisvaiheen ensisijaisena tavoitteena on määritellä, kerätä palaute asiaankuuluvilta sidosryhmiltä ja linjata oppimistulokset tai liiketoimintatavoitteet. Tässä vaiheessa määritellään logistiset vaatimukset, kuten budjettinäkökohdat, määräajat, maksurakenteet ja odotetut suoritukset.
Lisäksi se sisältää kohdelaitteiston tunnistamisen immersiivistä käyttöönottoa varten (esim. VR- tai AR-laitteet) ja vaatimusten määrittelyn saumattoman integroinnin varmistamiseksi.
On välttämätöntä, että teknologia ei sanella ratkaisua. sen sijaan ratkaisun pitäisi ohjata teknisiä päätöksiä. Pelkästään VR:n tai AR:n käyttöönotto innovaation tai kilpailupaineen vuoksi johtaa usein huonoihin ratkaisuihin. Ilman selkeästi määriteltyjä menestysmittareita ratkaisuilla ei ehkä ole vaikutusta, mikä johtaa sidosryhmien tyytymättömyyteen ja rajoitettuun organisaatioon.
Löytövaiheen aikana järjestetyt työpajat auttavat vastaamaan peruskysymykseen "Miksi?" Organisaatioiden on ilmaistava erityiset käyttötapaukset ja tarpeet, jotka ohjaavat olemassa olevien prosessien integrointia tai parantamista mukaansatempaavien teknologioiden avulla.
Nämä istunnot tarjoavat myös mahdollisuuden esitellä olemassa olevia mukaansatempaavia teknologioita ja sisältökokemuksia, mikä edistää kollektiivista ymmärrystä käytettävissä olevista mahdollisuuksista ja rajoituksista.
Suosittelemme aloittamista pienimuotoisista piloteista ja asteittaista laajentamista onnistuneiden tulosten perusteella. Tämä lähestymistapa minimoi alkuperäiset budjettivaatimukset, laajuuden ja mahdolliset epäonnistumiskohdat ja herättää sidosryhmien luottamusta suuremman mittakaavan aloitteiden hyväksymiseen, kun alkuperäiset tulokset on validoitu.
Varhainen sidosryhmien osallistuminen on hankkeen onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, etenkin kun otetaan käyttöön uusia teknologioita. Vaikka sidosryhmien kokoonpano voi vaihdella projektin kontekstin ja loppukäyttäjien mukaan, tyypillinen luettelo voi sisältää:
Huolimatta siitä, että sidosryhmillä on erilaisia tavoitteita, joihin osaston vaatimukset tai koettu auktoriteetti vaikuttavat, on erittäin tärkeää keskittyä edelleen oppimistuloksiin ja liiketoiminnan tavoitteisiin. Käyttötapausten rakentava ja objektiivinen arviointi varmistaa yhdenmukaisuuden organisaation tavoitteiden kanssa. Selkeiden toimivallan määrittäminen ja tarkastus-, hyväksyntä- ja viestintävastuiden määrittely ovat yhtä tärkeitä.
Sidosryhmien kanssa järjestettävissä työpajoissa pyritään määrittelemään toteutettavissa oleva työn laajuus varatuissa aikatauluissa ja budjeteissa. Vaikka suunnittelutyö ei välttämättä ala heti, sisällön laajuudesta, aiheista, kestosta, formaateista ja korkeatasoisista yksityiskohdista sopiminen helpottaa myöhempiä suunnittelu- ja kehitysvaiheita ja varmistaa yhdenmukaisuuden saavutettavien tavoitteiden kanssa.
Sopivien immersiivisten teknologioiden valinta edellyttää perusteellista tutkimusta ja arviointia, jotta voidaan määrittää yhteensopivuus organisaation tarpeiden ja olemassa olevan infrastruktuurin kanssa. Huomioitavaa voivat olla laitteiston vuorovaikutustilat, käyttäjien yhteistyö, tosielämän viittaukset, käsien seuranta, spatiaalinen liike, sisältötyyppi, skaalautuvuus ja kohdeyleisön kattavuus.
Jotkut sisällöntoimittajat voivat rajoittaa sisällön asennusta ulkoisilta palveluntarjoajilta ekosysteemissään, mikä edellyttää laitteistosopimusten huolellista tarkastelua. Yritysorganisaatioiden tulisi säilyttää joustavuus asentaa sovelluksia eri toimittajilta edistääkseen laajempaa käyttöönottoa ja maksimoidakseen sijoitetun pääoman tuoton.
Tutkimus- ja kehitystyöt voivat olla perusteltuja toteutettavuuden validoimiseksi, erityisesti kun otetaan käyttöön uusia ympäristöjä tai työkaluja vakiintuneiden käytäntöjen ulkopuolella. Käyttöönoton ja loppukäyttäjien kokemuksien ennakointi, mukaan lukien koulutustilaisuudet ja käyttäjien testaus, varmistaa valmiuden laajaan käyttöönottoon.
Löytämisvaiheen jälkeen määritelty työn laajuus kertoo suunnitteluvaiheesta, jossa sisältökokoonpanot jalostetaan sidosryhmien tarkastelua varten. Tämä vaihe tuottaa tuotoksia, jotka ohjaavat myöhempiä kehitystoimia.
Suunnitteluvaiheeseen sisältyy sisällöntuottajatiimien tai sisäisten T&K-tiimien välistä yhteistyötä asiaankuuluvan teknisen asiantuntemuksen tukemana. Roolit kattavat oppimissuunnittelun, vuorovaikutussuunnittelun, järjestelmäsuunnittelun, graafisen suunnittelun ja käyttökokemuksen suunnittelun, yhteisen sisältörakenteen, käyttäjävirran ja tiedonkeruumekanismien muokkaamisen.
Suunnittelutoimitukset voivat sisältää kuvakäsikirjoituksia, haarautumislogiikkaa, selostuskäsikirjoituksia, elokuvakuvauksia tai tunnelmatauluja, jotka tarjoavat sidosryhmille näkemyksiä suunniteltuun käyttökokemukseen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että siirtyminen beta-versiosta julkaisuun sisältää metodisen lähestymistavan, joka kattaa löytö-, suunnittelu- ja kehitysvaiheet, ja sidosryhmien varhainen osallistuminen ja keskittyminen päätöksentekoa ohjaaviin oppimistuloksiin ja liiketoimintatavoitteisiin. Perusteellinen tutkimus, iteratiivinen testaus ja sidosryhmien osallistuminen ovat avainasemassa immersiivisten teknologioiden onnistuneessa integroinnissa organisaation työnkulkuihin.